Kyseessä on kutsuvierastilaisuus ja otamme tilaisuuteen mukaan osallistujia myös etäyhteydellä, ilmoittautumislinkki on tässä:
https://link.webropolsurveys.com/S/6C7EC88EC3ECD5C9
Ilmoittautumisen deadline 7.12.2022.
Lämmityksestä ja sähköntuotannosta aiheutuvia hiilipäästöjä mitataan yksikössä kgCO2= kilogramma hiilidioksidia. Kasvihuonekaasupäästöjä, joissa on mukana muutkin kasvihuonekaasut, mitataan yksikössä kilogramma hiilidioksidiekvivalenttia (kgCO2ekv). Tässä yksikössä muut kaasut muunnetaan ilmaston lämmitysvaikutuksiltaan vastaavaksi määräksi hiilidioksidia. Esimerkiksi 1 kg typpioksiduulia (N2O) on n. 300 kgCO2ekv ja 1kg metaania (CH4) on n. 25 kgCO2ekv
Hiilipäästöjen määrä riippuu käytettävästä energialähteestä. Eri lähteillä on eri ominaispäästökertoimet, jotka ilmaisevat kuinka paljon hiilipäästöjä vapautuu per tuotettu energiamäärä. Ominaispäästökertoimen yksikkönä käytetään grammaa hiilidioksidiekvivalenttia per kilowattitunti (gCO2ekv/kWh) tai vastaavasti isommissa tuotantomäärissä kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttia per megawattitunti (kgCO2ekv/MWh).
Suorat hiilipäästöt ilmaiset, kuinka paljon päästöjä vapautuu polttovaiheessa. Alla olevassa kaaviossa on eri energialähteiden suorien päästöjen kertoimia.
Kaavion lämpöenergialähteistä öljy, turve, kivihiili ja kaasu lasketaan fossiilisiksi polttoaineiksi, joiden hiilipäästöt ovat peruuttamattomia ja aiheuttavat ilmakehän lämpenemistä. Hake ym. puu, sekä biokaasu ovat uusiutuvia energian lähteitä, mikä esim. puun osalta tarkoittaa, että poltossa vapautuva hiilidioksidi sitoutuu metsän kasvuun. Monissa laskureissa uusiutuva energia katsotaan päästöttömäksi.
Sähkön tuotannon päästöt Suomessa ovat olleet viime vuosina jyrkässä laskussa ja lasku jatkuu edelleen. Kaaviossa ilmoitettu 100g/kWh ei välttämättä täysin vastaa enää todellisuutta, ja on hieman korkeampi kuin todellinen arvo. Sähköntuotannon päästökertoimet nimittäin vaihtelevat käytettyjen energialähteiden mukaan. Suomessa päästökerroin on ollut vuonna 2020 jo 75 gCO2/kWh.
Lapin ilmastossa maalämpöpumpun sähkönkulutus on noin 40 % suoran sähkölämmityksen kulutuksesta, kun otetaan huomioon myös käyttöveden lämmitys. Täten päästöt ovat noin 40 g/kWh.
Puu ja biokaasu ovat uusiutuvia energialähteitä. Alla olevassa kaaviossa hakkeen ja puun päästöissä on otettu huomioon puun uusiutuvuus. Arvio puupolttoaineen nettopäästöistä perustuu puun korjuussa ja kuljetuksissa käytettyjen polttoaineiden päästöihin.
Kaukolämmön päästöt riippuvat tuotantotavasta. Kaukolämmön keskipäästöt Suomessa ovat n. 150 -160 gCO2ekv/kWh. Lapissa 40% kaukolämmöstä tuotetaan turpeella, joten myös Lapissa arvio 160 g on lähellä oikeaa. Mikäli kaukolämpölaitos ilmoittaa käyttävänsä pelkkää haketta, on käytettävä päästökerrointa 15 gCO2ekv/kWh.
Sähköntuotannolla ei ole yhtä tiettyä päästökerrointa, vaan kerroin määrittyy sen mukaan miten sähkö on tuotettu. Eri maat tuottavat sähkönsä eri tavoilla, mikä aiheuttaa isojakin eroja maiden päästökertoimissa. Päästökertoimet ovat pieniä maissa, jotka käyttävät sähköntuotantoon hiilen ja öljyn sijaan paljon ydinvoimaa, vesivoimaa ja tuulivoimaa, koska näillä tuotettu sähkö luokitellaan nollapäästöiseksi.
Suomessa tuotetun sähkön päästökerroin on vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla ollut Fingridin mukaan n. 57 gCO2/kWh. Koska osa maassa kulutetusta sähköstä tuodaan ulkomailta, sähköntuotannon päästökertoimen lisäksi ilmoitetaan myös kulutetun sähkön päästökerroin. Fingridin mukaan samalla aikaisin mainitulla aikavälillä kulutetun sähkön kerroin on ollut n. 72 gCO2/kWh. (https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/co2/)
Lämmityksen päästöt saadaan laskettua kertomalla käytettävän energialähteen ominaispäästökerroin energiankulutuksella.
päästöt (kgCO2) = ominaispäästökerroin (kgCO2/MWh) * energiankulutus (MWh)
Esimerkki: Vuoden lämmitysenergiatarve on 2 MWh. Lämmitysenergia tuotetaan hakkeella. Hakkeen ominaispäästökerroin on 403 kgCO2/MWh, tai 15 kgCO2/MWh, jos lasketaan nettopäästöjä.
Suorat hiilipäästöt = 403 kgCO2/MWh x 2 MWh = 806 kgCO2
Nettopäästöt = 15 kgCO2/MWh x 2 MWh = 30 kgCO2
Sähkön hiilipäästöt saadaan laskettua samalla kaavalla kuin lämmityksenkin kohdalla.
päästöt (gCO2) = ominaispäästökerroin (gCO2/kWh) * energiankulutus(kWh)
Esimerkki: Sähköä tuotetaan 600 kWh. Kyseisen sähköntuotannon päästökertoimeksi on laskettu 70 gCO2/kWh.
päästöt = 70 gCO2/kWh x 600 kWh = 42 000 gCO2 = 42 kgCO2
Tavaraerän kuljetuksen hiilipäästöt riippuvat
Ideana on, että kuljetuksen kokonaispäästöt jyvitetään autossa olevien tavaraerien kesken niiden massojen suhteessa. Eli mitä isompi tavaraerän osuus kuormasta on, sitä isompi osa auton tuottamista päästöistä jyvitetään kyseiselle tavaraerälle.
Kuljetusmatka on 50 km, jolla kokonaispäästöt ovat 8.0 kgCO2. Auton maksimikuorma on 1000kg. Täyttöaste on 50 % eli autossa on yhteensä n. 500 kg lastia. Mukana on 100 kg tavaraerä kalaa kunnan keskuskeittiölle. Mikä on kyseisen tavaraerän kuljetuksen hiilipäästö?
100 kg / 500 kg x 8.0 kgCO2 = 1.6 kgCO2
Jos auto lastattaisiin täyteen 1000 kg:n maksimikuormaan muilla tavaraerillä, täyttöaste olisi 100 % ja kokonaispäästöt olisivat 9.0 kgCO2. Mikä olisi 100 % täyttöasteella saman 100 kg:n tavaraerän kuljetuksen hiilipäästö?
100 kg / 1000 kg x 9.0 kgCO2 = 0.9 kgCO2
Aikaisemmissa esimerkeissä kokonaispäästöt oli laskettuna valmiiksi. Päästöjen määrä saadaan alla olevalla kaavalla. Ominaispäästökerroin autolle saadaan täyttöasteen perusteella. Jos tiedossa on ominaispäästökerroin esim. 50 % täyttöasteella ja 100 % täyttöasteella, voidaan väliin jäävien täyttöasteiden ominaispäästökertoimet saada interpoloimalla näiden kahden välisen arvon kesken.
Tavaraerän kuljetuksen päästöt = ominaispäästökerroin x massa x kuljetusmatka
Esimerkiksi jos kuljetetaan pakettiautolla 300 kg tavaraerä 60 km matka siten, että pakettiauton täyttöaste on 50 % (ts. muuta kuormaa mukana satoja kiloja), ominaispäästökerroin olisi 328 gCO2/tnkm (328*10-6 kgCO2/kgkm) ja päästöt tavaraerälle olisivat:
Tavaraerän kuljetuksen päästöt = 328*10-6 kgCO2/kgkm x 300 kg x 60 km = 5.9 kgCO2
Hankintaa suunnitteleva syöttää hankintansa arvon ja hankittavan tuotteen. Työkaluun on ohjelmoitu, millä toimialalla kukin tuote tuotetaan. Hankkija haluaa ostaa esimerkiksi perunaa ja arvioi, että hankinnan arvo on 3 000 euroa.
Kuten kuvakaappaus kertoo, perunan viljely kuuluu Tol 2008 -toimialaluokituksessa luokkaan 01133.
Tilastokeskus julkaisee tietoa toimialojen liikevaihto/ henkilöstö-suhteista. Oheisen linkin kautta on nähtävissä Tol 2008 -luokituksen päätoimialojen/ kirjantason mukaiset valtakunnalliset henkilöstö/ liikevaihto -suhteet.
Taulukosta havaitaan, että maa-, metsä- ja kalatalouden alalla, johon perunaviljely siis kuuluu, yhtä henkilötyövuotta kohden vaaditaan 56 000 euron liikevaihto. Henkilötyövuosi tarkoittaa yhden täysiaikaisen henkilön työpanosta vuodessa.
Hankkija syöttää työkaluun hankinnan arvon 5 000 euroa. Hankinta tulisi ilmoittaa arvonlisäverottomana, koska myös tilastoissa ilmoitettavat liikevaihtotiedot ovat arvonlisäverottomia. Työkaluun on ohjelmoitu kunkin toimialan henkilöstö/ liikevaihto -suhteet.
Työkalu suorittaa laskutoimituksen: 5 000 euroa (hankinnan arvo) / 56 000 euroa (yhden henkilötyövuoden aikaansaamiseksi vaadittava liikevaihto) euroa = 0,09. Hankinta siis työllistää 0,09 noin henkilötyökuukauden verran, eli yhden henkilön noin kuukauden ajaksi.
Hankinnasta muodostuva työllisyys on siis 0,09 henkilötyövuotta.
Tilastokeskuksen palkkarakennetilastojen mukaan maa-, metsä- ja kalataloustoimialan valtakunnallinen kuukausipalkka on 3 145 euroa.
Hankinnasta muodostuneen palkkatulon laskemiseksi hankinnasta muodostunut työllisyys henkilötyövuosina on muunnettava työllisyydeksi kuukausina.
0,09 htv x 12 kk = 1,1 henkilötyökuukautta
Hankinnasta muodostuvan palkkatulon laskenta: 1,1 htkk x 3 145 euroa = 3 460 euroa
Oletetaan, että perunoita koskeva hankinta tehdään Kemijärveltä. Hankinnasta muodostuvat palkkaverotulovaikutukset lasketaan hankinnasta muodostuvan palkkatulon ja kunnan efektiivisen tuloveroprosentin avulla. Lapin kuntien efektiiviset tuloveroprosentit on esitetty oheisesta linkistä avautuvassa tiedostossa. (Kemijärveä koskeva tieto on vanha, vuodelta 2017, löytyi Lapin liiton sivulta. Kuntaliitto julkaisee tiedot kuntien efektiivisistä tuloveroprosenteista, mutta jostakin syystä Kemijärvi puuttui luettelosta. Uudempi tieto on todennäköisesti kuitenkin löydettävissä.)
Hankinnasta muodostuva palkkatulo 3 460 euroa x Kemijärven efektiivinen tuloveroprosentti 14,29
3 460 x 0,1429 = 494 euroa