Ilmastoneutraali Suomi ja Lappi 2035 – Miten saavutamme päästötavoitteet, joihin olemme sitoutuneet?

Webinaarimme keräsi koolle mukavan määrän yleisöä kuulemaan ajankohtaisista aiheista ilmasto- ja päästökysymyksiin liittyen. Tässä blogiartikkelissa tuodaan esille puhujien esityksiin liittyviä yleisön kysymyksiä ja kommentteja, jotka eivät ole kuultavana webinaaritallenteella.

Kuvassa KKH -hankkeen projektipäällikkö MIka Uitto
Kuvassa Kohti kestäviä hankintoja -hankkeen projektipäällikkö Mika Uitto.

Webinaarin järjestävän organisaation, Lapin Ammattikorkeakoulun Kohti kestäviä hankintoja -hankkeen projektipäällikkö Mika Uitto avasi tilaisuuden kertomalla KKH -hankkeen tarkoituksesta ja tavoitteista. Lapin liiton rahoittama KKH -hanke on useiden muiden hankkeiden kanssa todennut, että aluetalouteen ja vähähiilisyyteen voi vaikuttaa. KKH -hankkeen tavoite on tukea liiketoimintaa ja yhteisöjen kestävää kehitystä Lapin alueella. Matemaatikot ja taloustieteilijät ovat olleet mukana tekemässä laskelmia verkkotyökalun avulla suunniteltujen hankintojen aluetalousvaikutusten ja hiilidioksidipäästöjen arviointiin. Työkalun pilotointi edellyttää kuntapäättäjien ja yritysten mukaan saamista ja sitoutumista.


Maa- ja metsätalouden ilmastotavoitteet: Juha Marttila, MTK

Kuvassa Juha Marttila, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta

Juha Marttila MTK:sta puhui maa- ja metsätalouden ilmastotavoitteista. Juha otti esille mm. sen, miten maatalouden hiilensidonta lasketaan, päästöjen laskennan, elinkaarilaskelmat ja yritystason laskelmat ovat erilaisia kuin viralliset laskelmat. Maatilayrittäjät kritisoivat tapaa, jolla maatalouden päästöjä lasketaan, kun maatalouden sadon hiilensidonta nollataan laskelmissa. Näin on päätetty kansainvälisesti. Webinaariyleisöstä kommentoitiin esitystä:

”Muilla EU -mailla kuin Suomi, Ruotsi ja Saksa ei ole merkittävää metsäomaisuutta – tästä syystä heillä intressi laskea hiilinielut itselleen edukkaalla tavalla”

”Turve on todettu huoltovarmuuden osalta tärkeäksi energialähteeksi. Jos se mahdollisuus poistetaan huoltovarmuus heikkenee olennaisesti”.

”Myös Envitecpolis tekee Climate Check ilmastokartoituksia maatalouden osalta Pro Agrian rinnalla. Envitecpolis käyttää kansainvälistä Cool Farm tool työkalua laskennan pohjana. Me olemme Arla ssa lasketuttaneet jokaisen maitotilamme yksilöllisen hiilijalanjäljen. Pellon hiilensidontaa siinä ei ole huomioitu”

”CANEMURE- hiilineutraalius laskentatyökalut löytyvät netistä vapaaseen käyttöön niin kunta päättäjille kuin kelle tahansa kuntalaiselle”.

”Mitenkäs tuo biohiilen käyttö kasvualustana ja pellon lisäaineena? Sitoo hiiltä ja ravinteita. Voidaan tuottaa melkein mistä tahansa biomassasta. Onko selvitelty laajamittaista tuotantoa ja käyttöä?”

https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Tyokalut

​”Puuperäistä sellukuitua käyttöön”​

”Hiilenlaskennassa eurooppalaiset tuijottavat juuri tuon kuvion ”suomalaista romahdusta” – se on koko ajan syynissä”

”Luonnontilaisten metsien hiilipäästöistä ei ole olemassa tällä hetkellä tutkimustietoa, vaan se on pelkkä mutu”

​”Soiden ennallistaminen on metaanipäästöjen lähde aluksi- pitkällä aikajanalla yli 100 vuotta kääntyy neutraaliksi, joten ei pikaratkaisu kuten ei mikään muukaan luonnossa”


Metsän hiilen sidonta: Matti Toivonen, Green Carbon Finland Oy

Kuvassa Matti Toivonen, Green Carbon Finland Oy.

Green Carbon Finland Oy:n puheenjohtaja Matti Toivonen esitteli puheenvuorossaan organisaationsa toimintaa ja ratkaisuita hiilijalanjäljen hallintaan kuten hiilijalanjäljen tietopalveluita, kompensaatiohankkeita sekä viestinnän palveluita. Päästöjä pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja siihen päästään yhteistyöllä, jopa globaalilla tasolla. Yksin ei kukaan pysty ongelmaa ratkaisemaan. Päästöjen leikkaamiseen on muodostettu kaupallisia mekanismeja, joiden avulla pystytään toisaalta pienentämään päästöjä teknisillä keinoilla tai rahoittamalla sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät päästöjen syntymistä. Globaalista näkökulmasta, kansainvälisessä keskustelussa Kiina ja Intia ovat suurten päästömäärien tuottajia, mutta Suomessakin webinaariosallistujien läppärit on valmistettu Kiinassa. Kenen päästöistä on siis kysymys?

Yleisön kysymyksiä Matille:

Onko jatkuva kasvatus jatkossa ”uusi ” paras metsänhoitotapa + lannoitus kasvun kiihdytykseen?

  • Jatkuva kasvatus voi olla hyvä tapa jatkossa, en sanoisi että ”paras”. Tuon arviointi vaatii tutkimustietoa joka metsän hitaan kasvun takia saattaa viedä vuosia. Lisäksi kokonaislaskennassa pitää huomioida myös muut hiilensidontaan vaikuttavat ”hiilierät” esim. hakkuusta ja kuljetuksista aiheutuvat päästöt. Tähän tarvitaan lisää tietoa, jota LUKE mm. tuottaa.
  • Lisäksi mielestämme tarvitaan erilaisia tapoja sitoa hiiltä, eli sellaisia, jotka vaikuttavat nopeasti, kuten metsien lannoitus ja sellaisia, joiden vaikutus tulee pitempiaikaisesti kuten metsitys.

Onko luonnontilametsien hoito jollakin tasolla mahdollista, jotta hiilipäästäjä ei tule. Vai onko nämä suojeltu täysin?

  • Luonnontilaiset metsät on oma sektorinsa, joissa hiilensidonnan arviointi on paljon haasteellisempi sen monimuotoisuuden takia. Me emme ole niiden kanssa juurikaan olleet tekemisissä.

Minkälaiset vaikutukset metsänhoidolla on biodiversiteettiin ja miten sen vaikutuksia vähennetään?

  • metsänhoidon vaikutuksista biodiversiteettiin on vielä varsin vähän tietoa. Biodiversiteetin mittaamisen menetelmät ovat kehittyneet vasta viime vuosina niin, että vaikutuksia pystyttäisiin arvioimaan.

Avaatko Matti vielä tuota lannoitusasiaa hiilensidonnan näkökulmasta ? onko siitä tutkittua tietoa ?

  • ​Metsien lannoituksesta löytyy tutkittua tietoa 70- luvulta asti. Entinen metsäntutkimuskeskus ja nyt LUKE on sitä tuottanut jopa niin pitkälle, että meillä on käytössä LUKE:n laskentamalli, jolla voidaan tietylle metsäkiinteistölle laskea lannoituksen tuoma lisähiilensidontakyky. LUKElla on itseasiassa tietyn metsätyypin laskentamallit, jotka me olemme soveltaneet kiinteistötunnus/metsäkuvio tasolle.

Onko tuossa Luken mallissa mukana myös laskenta tilakohtaisesti? paljonko metsä sitoo hiiltä ilman toimenpiteitä eli mikä on ns. lähtötaso?

  • kyllä

Kommentti:

Uusi tulossa oleva metsätalouden rahoitusjärjestelmä 2023 alkaen https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162700

​Siinä huomioitu ilmasto ja biodiversiteetti nykytietämyksen mukaan. Mukana rahoitettavina toimenpiteinä mm. terveyslannoitukset, suometsien hoito, taimikoiden ja nuorten metsien hoito, joiden takana ilmastotavoitteet 


Kalkkiteollisuuden kiertotalousratkaisut: Veli-Matti Marttala, SMA Mineral Oy

Kuvassa Veli-Matti Marttala, SMA MIneral Oy

SMA MIneral Oy on vuonna 1932 perustettu perheyhtiö, jonka pääkonttori on Persbergissä, Ruotsissa. Tuotantoyksiköitä on Ruotsin ja Suomen lisäksi Norjassa, Virossa ja Bulgariassa. Yhtiön tuotteita ovat sen perusraaka-aine kalkkikivi, dolomiitti ja kolmantena kvartsi. Kaivoksissa syntyy myös sivukiveä, joka hyödynnetään. Tärkeimmät asiakkaat löytyvät terästeollisuudesta, kaivokset, sulattamot, infrarakentaminen, maatalous, ympäristöratkaisut, kuten jätevesien puhdistaminen. Veli-Matti kertoo esityksessään yhtiön kiertotalousratkaisuista ja hiilen sidonnan ratkaisuista.

Yleisön kysymyksiä Veli-Matille:

Minkälaisia uusia sivutuotteita on tuloillaan jätteen vähentämiseen liittyen?

  • Uusien tuotteiden osalta ajatuksia on ollut mm. pelletöinin suhteen, jolloin voisi esim. yhdistää sivutuotteita ja normituotteita ja samalla hyödyntää mahdollisuuksia pakata tuotteita vaikkapa suursäkkeihin. ja näin toimittaa tuotteita laajemmalle maantieteelliselle alueelle.

Onko uusiutuvia energialähteitä jatkossa tulossa teille enemmän ja mitä haasteita siinä on? Onko Power to X tavalla tuotetut polttoaineet tulossa teille jossakin vaiheessa?

  • Energialähteiden osalta haasteena on se, että olemassa oleviin kalkkiuuneihin energia tulee syöttää raaka-aineen eli kalkkikiven sekaan. Tällöin vaihtoehtona on erillinen kaasutuslaitos, jolloin polttoainelähde vaihtoehtoja on paljon.

Kestävän maankäytön toteuttamismuotoja: Jouko Karinen, Vahanen Environment Oy

Kuvassa Jouko Karisen esityksen aloitusdia

Jouko Karinen esitteli puheenvuorossaan kestävän maankäytön toteuttamismuotoja. Vahanen -yhtiöt on paitsi maanlaajuinen myös kansainvälinen yhtiö, joka tuottaa rakentamiseen liittyviä palveluita kuten ympäristökonsultointi, kuntotutkimukset ja rakennusfysiikka, kiinteistökonsultointi, rakennesuunnittelu, arkkitehtuuri, talotekniikka ja taloyhtiöpalvelut.

Vahanen Environment Oy on tytäryhtiö, jonka palveluita ovat ympäristöselvitykset, pilaantuneiden alueiden kunnostukset, vesistöhankkeet, elinkaariarviointi ja hiilijalanjälkilaskelmat, ympäristöriskien arviointi, jäte- ja sivumateriaalit ja kaivosten ympäristöasiat. Jouko kertoo esityksessään mm. kiviaineksen louhinnan ympäristövaikutuksista ja millaisilla toimenpiteillä päästöjen syntymistä voisi vähentää.  

Kuljetuskalusto täyteen – pakettitoimitusten älykäs yhdistely ympäristöeduksi: Leena Toivanen, Centria AMK, Likiruoka -hanke

Kuvassa Leena Toivanen, Centria AMK, Likiruoka -hanke

Leena Toivanen Centria Ammattikorkeakoulusta puhui kuljetuskaluston täyttämisestä yhdistäen niin Likiruoka kuin Vaste -hankkeen toimintoja. Joukkoistetun logistiikan ideana on avata logistiikka massoille toimijoita tarpeineen. Vaste -palvelualusta optimoi pakettiliikennettä niin, että paketti lähtee aina sen kuljettajan kyytiin, jonka reitille paketti osuu. Käytännössä kuljettajat, tuotteet ja palvelut tuodaan lähemmäs asiakasta. Ympäristönäkökulmasta kuljetustarpeet jaetaan tasan ja huomioidaan lyhin reitti.

Likiruoka -toimintamallissa kehitetään kauppapaikka, johon yrittäjät tuovat näkyville oman alueen tarjontaa, tällä erää ruokaa. Mallilla edistetään paikallista taloutta, paikallisten yritysten toimintaa ja maakuntien välistä yhteistyötä. Lisäksi mallilla vähennetään hiilidioksidipäästöjä samalla kustannustehokkuutta parantaen. Toimintamallin ehdoton hyöty on toimitusketjujen läpinäkyvyys.

Malminetsinnän talousvaikutukset, Timo Aarrevaara, Lapin yliopisto, Itä-Suomen ILPO -hanke

Kuvassa Timo Aarrevaara, Lapin yliopisto

Timo pureutui esityksessään malminetsinnän ilmiöön yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta ja tarkemmin aluetaloudellisesta näkökulmasta. Pohjois-Suomi on merkittävä tekijä kaivostoiminnassa, malminetsinään investoi Suomessa 50 yhtiötä vuositasolla 35-80 miljoonaa euroa. TUKES ei raportoi, mihin kaivostoiminnan investoinnit kohdistuvat. Suoria vaikutuksia voidaan arvioida.

Lapin yliopiston Prosoc -tutkimusryhmän tavoitteena on tuottaa tietoa malminetsintää koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon: suorat, välilliset ja sosiaaliset vaikutukset.

Kemijärven biojalostamon tulevat puunhankinnat sekä tuotteiden sivuvirrat: Harri Vatanen, Vataset Oy

Kuvassa Harri Vatanen, Vataset Oy

Harri Vatanen toimii Kemijärven biojalostamohankkeen pääasiallisena vetäjänä. Hän esitteli hankkeen biojalostamo hankkeen, jonka slogan on ”puhtaasti puusta”. Tavoitteena on olla maailman puhtain biojalostamo eli ei täytetä vain lakien ja asetusten vaatimia päästötavoitteita vaan enemmän. Asiat tehdään ympäristön, talouden ja kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden. Alueen asukkaille tulevaisuudessa, lapsenlapsille, jätetään muutakin kuin velat tai pilaantuneet vedet.

Ilmastoneutraali Suomi ja Lappi 2035 -webinaarin tallenne on nyt julkaistu!

Webinaarissa paneuduttiin eri näkökulmista keinoihin, joilla saavutetaan päästötavoitteet, joihin Suomi ja Lappi ovat sitoutuneet.

Webinaarin esitykset:

Lisää materiaaleja tulossa ensi tilassa.

Ilmastoneutraali Suomi ja Lappi 2035

Miten saavutamme päästötavoitteet, joihin olemme sitoutuneet?



Teams -webinaari 17.3.2021 klo 9.00 – 14.00
Ilmoittaudu tästä linkistä viimeistään 15.3.2021

Tilaisuuden ohjelma:

9.00 – 9.10 Mika Uitto, Lapin Ammattikorkeakoulu
Kohti kestäviä hankintoja -hanke

9.10 – 9.40 Juha Marttila, MTK
Maatalouden ilmastotavoitteet – Miten niihin päästään?

9.40 – 10.10 Matti Toivonen, Green Carbon Finland Oy
Metsän hiilen sidonta

10.10 – 10.40 Veli-Matti Marttala, SMA Mineral Oy
Kalkkiteollisuuden kiertotalousratkaisut – case SMA Mineral

10.40 – 11.10 Timo Aarrevaara, Lapin yliopisto, Itä-Lapin ILPO -hanke
Malminetsinnän talousvaikutukset

11.10 – 11.40 Jouko Karinen, Vahanen Environment Oy
Kestävän maankäytön toteuttamismuotoja

LOUNAS

12.30 – 13.00 Harri Vatanen, Vataset Oy
Kemijärven biojalostamon tulevat puunhankinnat sekä tuotteiden sivuvirrat

13.00 – 13.30 Leena Toivanen, Centria AMK, Likiruoka -hanke
Kuljetuskalusto täyteen – pakettitoimitusten älykäs yhdistely ympäristöeduksi

13.30 – 14.00 KESKUSTELUA

SUPERHYVÄ -hankkeen maksuton päätöswebinaari 26.1.2021

Kuvassa hankkeen nimi Superhyvä ja Foodwest. Valkoisella pohjalla marjoja.

Superhyvä-hanke on päättymässä tammikuun lopussa.  Kahden ja puolen vuoden aikana on järjestetty lukuisia tilaisuuksia sekä autettu elintarvikealan yrityksiä ja toimijoita kehittämään hyvinvointituotteisiin liittyvää osaamista liittyen mm. tuotekehitykseen, trendeihin, kuluttajakäyttäytymiseen, pakkaamiseen, brändäämiseen ja logistiikkaan sekä lainsäädäntöön.

Hankkeen päätteeksi järjestetään kaikille avoin, maksuton päätöswebinaari, johon on koottu parhaita paloja toteutetuista tilaisuuksista. Lisäksi esillä ovat hyvinvointituotteet ja ravitsemus. Miten koostaa täysipainoinen ruokavalio, johon kuuluu esimerkiksi perinteisten liha- ja maitotuotteiden tilalla erilaisia kasvispohjaisia vaihtoehtoja? Lisäksi luodaan katsaus ruokakulttuurin kehityskulkuihin, muoti-ilmiöihin ja tulevaisuuteen. Keynote -puhujana professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta. Tuulahdus kansainvälisiltä markkinoilta saadaan Ruotsista, puhumassa professori Ulf Johansson Lundin yliopistosta.

Tilaisuus järjestetään webinaarina Zoom-yhteydellä. Osallistujat saavat linkin ja ohjeet liittymisestä sähköpostitse ennen tilaisuutta. Ohjelma latautuu ensimmäisellä käyttökerralla.

Katso ohjelma tästä

Ilmoittaudu tästä linkistä

Lisätietoja sekä tiedustelut:

eeva-liisa.hakli@foodwest.fi, puh 040 8255056 tai sari.kuru@foodwest.fi, puh 040 0471225

Motiva tiedottaa: Julkiset ruokapalvelut voivat tarjota entistä vastuullisempaa ruokaa – Elintarvikkeiden hankintakriteerit uudistettiin

Maa- ja metsätalousministeriö on päivittänyt vuonna 2017 laaditut vastuullisten julkisten elintarvikehankintojen kriteerit. Kriteerien päivitystyön tavoitteena on edistää kestävää ruoantuotantoa ja lisätä elintarvikkeiden kotimaisuusastetta julkisella sektorilla.

Valtioneuvoston periaatepäätös edellyttää julkisia hankkijoita ottamaan kilpailutuksissa huomioon hinnan lisäksi vastuullisuuden. Myös kansallinen hankintalaki kannustaa ja mahdollistaa ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioon ottamisen julkisissa hankinnoissa.

Lue tiedote ja katso ”Opas vastuullisiin elintarvikehankintoihin – suosituksia vaatimuksiksi ja vertailukriteereiksi” kokonaisuudessaan Motivan sivuilta tästä linkistä