Lähiruokapäivän 11.9.2021 kyselyn tuloksia

Lähiruokapäivän esittelypöytä, jolta löytyy esitteitä ja arvontakyltti

Lapin Ammattikorkeakoulun ja Kemijärven Kehityksen sekä Kemijärven paikallistuottajien järjestämää Lähiruokapäivää vietettiin aurinkoisessa säässä Kemijärvellä, Mokkatuvan pihapiirissa lauantaina 11.9.2021. Lapin Amk:n agrologiopiskelija Elisa Simonaho kirjoitti blogikirjoituksen lähiruokapäivän aikana tapahtuman osallistujille tehdyn kyselyn tulosten pohjalta.

Lähiruoalla tarkoitetaan paikallisesti tuotettua ruokaa, jossa käytetään oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia. Samalla se edistää oman alueen taloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Lyhyet kuljetusmatkat sekä säilytysajat takaavat sen, että ruoka on tuoretta. Ruoan laatu on myöskin korkea ja ympäristöä ei kuormiteta turhaan.

Tein pienimuotoisen kyselyn lähiruoasta ja sen merkityksestä Kemijärven Lähiruokapäivänä. Kyselyyn vastasi yllättävän moni, ehkä arvonta kyselyn vastanneiden kesken houkutteli väkeä vastaamaan siihen. Tärkeintä kuitenkin oli, että niin monet olivat kiinnostuneita lähiruoasta ja halusivat vastata kyselyyn.

Kemijärven lähiruokapäivillä huomasin, kuinka kuluttajat arvostavat lähiruokaa ja haluavat myös ostaa sitä. Kuluttajat haluavat tietää mistä ruoka tulee, ja he arvostat sen tuoreutta, makua ja puhtautta, kuten kyselyssäkin kävi ilmi.

Mitä lähiruoka sinulle merkitsee? kysymyksen kohdalla, missä vastaajat saivat kertoa vapaasti omin sanoin, moni oli juuri laittanut ruoan puhtauden ja tuoreuden olevan heille hyvin merkityksellinen asia. Vastaajat pitivät lähiruokaa myös hyvin laadukkaana ja terveellisenä vaihtoehtona. Hiilijalanjälki, ekologisuus ja vastuullisuus myös nousivat esille. Lähiruoan tuottajat tuovat myös elinvoimaisuutta ja työllisyyttä alueelle.

Kyselyssä vastattiin muun muassa kysymykseen mistä mieluiten ostat lähiruokaa.

Mistä mieluiten ostat lähiruokaa? kysymyksen kohdalla kävi ilmi, että kuluttajat ostavat lähiruoan mieluiten kaupasta. Toiseksi suosituin vaihtoehto oli tori ja kolmanneksi suosituin suoraan kuluttajalta. REKO-lähiruokarengas jäi häntäpäähän, varmaan osittain siksi, että Kemijärvellä ei ole omaa lähiruokarengasta.

Kuvio osoittaa tärkeimmät syyt ostaa lähiruokaa ja miten vastaukset jakaantuivat vastaajien vastauksissa.

Tärkein syy ostaa lähiruokaa kysymyksen kohdalla suosituin vastaus oli halu tukea paikallisia yrittäjiä. Puhtaus ja lisäaineettomuus sekä ruoan tuoreus nousivat tasaväkisesti toiseksi suosituimmiksi vaihtoehdoiksi. Myöskin maku oli tärkeä kyselyyn vastanneille.

Kemijärven lähiruokapäivän lähiruokakyselyyn vastasi yhdeksänkymmentä henkilöä.

Valtakunnallinen Osta tilalta! Lähiruokapäivä on täällä taas 11.9.2021

Kuvassa esillä tapahtumaan liittyviä alueellisia elintarviketuottajia sekä tapahtuman aikataulu.

Lähiruokapäivää vietetään lauantaina 11.9. klo 10-15 Kemijärvellä Mokkatuvan pihapiirissä. Paikan päällä pääsemme tapaamaan alueen lähiruoan tuottajia ja maistelemaan paikallisia herkkuja.

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Mokkatuvan, Kemijärven kehityksen ja Kemijärven kaupungin, Lapin AMK:n Kohti kestäviä hankintoja -hankkeen sekä tietenkin alueellisten tuottajien ja taitajien voimin.

Ilmastoneutraali Suomi ja Lappi 2035 – Miten saavutamme päästötavoitteet, joihin olemme sitoutuneet?

Webinaarimme keräsi koolle mukavan määrän yleisöä kuulemaan ajankohtaisista aiheista ilmasto- ja päästökysymyksiin liittyen. Tässä blogiartikkelissa tuodaan esille puhujien esityksiin liittyviä yleisön kysymyksiä ja kommentteja, jotka eivät ole kuultavana webinaaritallenteella.

Kuvassa KKH -hankkeen projektipäällikkö MIka Uitto
Kuvassa Kohti kestäviä hankintoja -hankkeen projektipäällikkö Mika Uitto.

Webinaarin järjestävän organisaation, Lapin Ammattikorkeakoulun Kohti kestäviä hankintoja -hankkeen projektipäällikkö Mika Uitto avasi tilaisuuden kertomalla KKH -hankkeen tarkoituksesta ja tavoitteista. Lapin liiton rahoittama KKH -hanke on useiden muiden hankkeiden kanssa todennut, että aluetalouteen ja vähähiilisyyteen voi vaikuttaa. KKH -hankkeen tavoite on tukea liiketoimintaa ja yhteisöjen kestävää kehitystä Lapin alueella. Matemaatikot ja taloustieteilijät ovat olleet mukana tekemässä laskelmia verkkotyökalun avulla suunniteltujen hankintojen aluetalousvaikutusten ja hiilidioksidipäästöjen arviointiin. Työkalun pilotointi edellyttää kuntapäättäjien ja yritysten mukaan saamista ja sitoutumista.


Maa- ja metsätalouden ilmastotavoitteet: Juha Marttila, MTK

Kuvassa Juha Marttila, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta

Juha Marttila MTK:sta puhui maa- ja metsätalouden ilmastotavoitteista. Juha otti esille mm. sen, miten maatalouden hiilensidonta lasketaan, päästöjen laskennan, elinkaarilaskelmat ja yritystason laskelmat ovat erilaisia kuin viralliset laskelmat. Maatilayrittäjät kritisoivat tapaa, jolla maatalouden päästöjä lasketaan, kun maatalouden sadon hiilensidonta nollataan laskelmissa. Näin on päätetty kansainvälisesti. Webinaariyleisöstä kommentoitiin esitystä:

”Muilla EU -mailla kuin Suomi, Ruotsi ja Saksa ei ole merkittävää metsäomaisuutta – tästä syystä heillä intressi laskea hiilinielut itselleen edukkaalla tavalla”

”Turve on todettu huoltovarmuuden osalta tärkeäksi energialähteeksi. Jos se mahdollisuus poistetaan huoltovarmuus heikkenee olennaisesti”.

”Myös Envitecpolis tekee Climate Check ilmastokartoituksia maatalouden osalta Pro Agrian rinnalla. Envitecpolis käyttää kansainvälistä Cool Farm tool työkalua laskennan pohjana. Me olemme Arla ssa lasketuttaneet jokaisen maitotilamme yksilöllisen hiilijalanjäljen. Pellon hiilensidontaa siinä ei ole huomioitu”

”CANEMURE- hiilineutraalius laskentatyökalut löytyvät netistä vapaaseen käyttöön niin kunta päättäjille kuin kelle tahansa kuntalaiselle”.

”Mitenkäs tuo biohiilen käyttö kasvualustana ja pellon lisäaineena? Sitoo hiiltä ja ravinteita. Voidaan tuottaa melkein mistä tahansa biomassasta. Onko selvitelty laajamittaista tuotantoa ja käyttöä?”

https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Tyokalut

​”Puuperäistä sellukuitua käyttöön”​

”Hiilenlaskennassa eurooppalaiset tuijottavat juuri tuon kuvion ”suomalaista romahdusta” – se on koko ajan syynissä”

”Luonnontilaisten metsien hiilipäästöistä ei ole olemassa tällä hetkellä tutkimustietoa, vaan se on pelkkä mutu”

​”Soiden ennallistaminen on metaanipäästöjen lähde aluksi- pitkällä aikajanalla yli 100 vuotta kääntyy neutraaliksi, joten ei pikaratkaisu kuten ei mikään muukaan luonnossa”


Metsän hiilen sidonta: Matti Toivonen, Green Carbon Finland Oy

Kuvassa Matti Toivonen, Green Carbon Finland Oy.

Green Carbon Finland Oy:n puheenjohtaja Matti Toivonen esitteli puheenvuorossaan organisaationsa toimintaa ja ratkaisuita hiilijalanjäljen hallintaan kuten hiilijalanjäljen tietopalveluita, kompensaatiohankkeita sekä viestinnän palveluita. Päästöjä pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja siihen päästään yhteistyöllä, jopa globaalilla tasolla. Yksin ei kukaan pysty ongelmaa ratkaisemaan. Päästöjen leikkaamiseen on muodostettu kaupallisia mekanismeja, joiden avulla pystytään toisaalta pienentämään päästöjä teknisillä keinoilla tai rahoittamalla sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät päästöjen syntymistä. Globaalista näkökulmasta, kansainvälisessä keskustelussa Kiina ja Intia ovat suurten päästömäärien tuottajia, mutta Suomessakin webinaariosallistujien läppärit on valmistettu Kiinassa. Kenen päästöistä on siis kysymys?

Yleisön kysymyksiä Matille:

Onko jatkuva kasvatus jatkossa ”uusi ” paras metsänhoitotapa + lannoitus kasvun kiihdytykseen?

  • Jatkuva kasvatus voi olla hyvä tapa jatkossa, en sanoisi että ”paras”. Tuon arviointi vaatii tutkimustietoa joka metsän hitaan kasvun takia saattaa viedä vuosia. Lisäksi kokonaislaskennassa pitää huomioida myös muut hiilensidontaan vaikuttavat ”hiilierät” esim. hakkuusta ja kuljetuksista aiheutuvat päästöt. Tähän tarvitaan lisää tietoa, jota LUKE mm. tuottaa.
  • Lisäksi mielestämme tarvitaan erilaisia tapoja sitoa hiiltä, eli sellaisia, jotka vaikuttavat nopeasti, kuten metsien lannoitus ja sellaisia, joiden vaikutus tulee pitempiaikaisesti kuten metsitys.

Onko luonnontilametsien hoito jollakin tasolla mahdollista, jotta hiilipäästäjä ei tule. Vai onko nämä suojeltu täysin?

  • Luonnontilaiset metsät on oma sektorinsa, joissa hiilensidonnan arviointi on paljon haasteellisempi sen monimuotoisuuden takia. Me emme ole niiden kanssa juurikaan olleet tekemisissä.

Minkälaiset vaikutukset metsänhoidolla on biodiversiteettiin ja miten sen vaikutuksia vähennetään?

  • metsänhoidon vaikutuksista biodiversiteettiin on vielä varsin vähän tietoa. Biodiversiteetin mittaamisen menetelmät ovat kehittyneet vasta viime vuosina niin, että vaikutuksia pystyttäisiin arvioimaan.

Avaatko Matti vielä tuota lannoitusasiaa hiilensidonnan näkökulmasta ? onko siitä tutkittua tietoa ?

  • ​Metsien lannoituksesta löytyy tutkittua tietoa 70- luvulta asti. Entinen metsäntutkimuskeskus ja nyt LUKE on sitä tuottanut jopa niin pitkälle, että meillä on käytössä LUKE:n laskentamalli, jolla voidaan tietylle metsäkiinteistölle laskea lannoituksen tuoma lisähiilensidontakyky. LUKElla on itseasiassa tietyn metsätyypin laskentamallit, jotka me olemme soveltaneet kiinteistötunnus/metsäkuvio tasolle.

Onko tuossa Luken mallissa mukana myös laskenta tilakohtaisesti? paljonko metsä sitoo hiiltä ilman toimenpiteitä eli mikä on ns. lähtötaso?

  • kyllä

Kommentti:

Uusi tulossa oleva metsätalouden rahoitusjärjestelmä 2023 alkaen https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162700

​Siinä huomioitu ilmasto ja biodiversiteetti nykytietämyksen mukaan. Mukana rahoitettavina toimenpiteinä mm. terveyslannoitukset, suometsien hoito, taimikoiden ja nuorten metsien hoito, joiden takana ilmastotavoitteet 


Kalkkiteollisuuden kiertotalousratkaisut: Veli-Matti Marttala, SMA Mineral Oy

Kuvassa Veli-Matti Marttala, SMA MIneral Oy

SMA MIneral Oy on vuonna 1932 perustettu perheyhtiö, jonka pääkonttori on Persbergissä, Ruotsissa. Tuotantoyksiköitä on Ruotsin ja Suomen lisäksi Norjassa, Virossa ja Bulgariassa. Yhtiön tuotteita ovat sen perusraaka-aine kalkkikivi, dolomiitti ja kolmantena kvartsi. Kaivoksissa syntyy myös sivukiveä, joka hyödynnetään. Tärkeimmät asiakkaat löytyvät terästeollisuudesta, kaivokset, sulattamot, infrarakentaminen, maatalous, ympäristöratkaisut, kuten jätevesien puhdistaminen. Veli-Matti kertoo esityksessään yhtiön kiertotalousratkaisuista ja hiilen sidonnan ratkaisuista.

Yleisön kysymyksiä Veli-Matille:

Minkälaisia uusia sivutuotteita on tuloillaan jätteen vähentämiseen liittyen?

  • Uusien tuotteiden osalta ajatuksia on ollut mm. pelletöinin suhteen, jolloin voisi esim. yhdistää sivutuotteita ja normituotteita ja samalla hyödyntää mahdollisuuksia pakata tuotteita vaikkapa suursäkkeihin. ja näin toimittaa tuotteita laajemmalle maantieteelliselle alueelle.

Onko uusiutuvia energialähteitä jatkossa tulossa teille enemmän ja mitä haasteita siinä on? Onko Power to X tavalla tuotetut polttoaineet tulossa teille jossakin vaiheessa?

  • Energialähteiden osalta haasteena on se, että olemassa oleviin kalkkiuuneihin energia tulee syöttää raaka-aineen eli kalkkikiven sekaan. Tällöin vaihtoehtona on erillinen kaasutuslaitos, jolloin polttoainelähde vaihtoehtoja on paljon.

Kestävän maankäytön toteuttamismuotoja: Jouko Karinen, Vahanen Environment Oy

Kuvassa Jouko Karisen esityksen aloitusdia

Jouko Karinen esitteli puheenvuorossaan kestävän maankäytön toteuttamismuotoja. Vahanen -yhtiöt on paitsi maanlaajuinen myös kansainvälinen yhtiö, joka tuottaa rakentamiseen liittyviä palveluita kuten ympäristökonsultointi, kuntotutkimukset ja rakennusfysiikka, kiinteistökonsultointi, rakennesuunnittelu, arkkitehtuuri, talotekniikka ja taloyhtiöpalvelut.

Vahanen Environment Oy on tytäryhtiö, jonka palveluita ovat ympäristöselvitykset, pilaantuneiden alueiden kunnostukset, vesistöhankkeet, elinkaariarviointi ja hiilijalanjälkilaskelmat, ympäristöriskien arviointi, jäte- ja sivumateriaalit ja kaivosten ympäristöasiat. Jouko kertoo esityksessään mm. kiviaineksen louhinnan ympäristövaikutuksista ja millaisilla toimenpiteillä päästöjen syntymistä voisi vähentää.  

Kuljetuskalusto täyteen – pakettitoimitusten älykäs yhdistely ympäristöeduksi: Leena Toivanen, Centria AMK, Likiruoka -hanke

Kuvassa Leena Toivanen, Centria AMK, Likiruoka -hanke

Leena Toivanen Centria Ammattikorkeakoulusta puhui kuljetuskaluston täyttämisestä yhdistäen niin Likiruoka kuin Vaste -hankkeen toimintoja. Joukkoistetun logistiikan ideana on avata logistiikka massoille toimijoita tarpeineen. Vaste -palvelualusta optimoi pakettiliikennettä niin, että paketti lähtee aina sen kuljettajan kyytiin, jonka reitille paketti osuu. Käytännössä kuljettajat, tuotteet ja palvelut tuodaan lähemmäs asiakasta. Ympäristönäkökulmasta kuljetustarpeet jaetaan tasan ja huomioidaan lyhin reitti.

Likiruoka -toimintamallissa kehitetään kauppapaikka, johon yrittäjät tuovat näkyville oman alueen tarjontaa, tällä erää ruokaa. Mallilla edistetään paikallista taloutta, paikallisten yritysten toimintaa ja maakuntien välistä yhteistyötä. Lisäksi mallilla vähennetään hiilidioksidipäästöjä samalla kustannustehokkuutta parantaen. Toimintamallin ehdoton hyöty on toimitusketjujen läpinäkyvyys.

Malminetsinnän talousvaikutukset, Timo Aarrevaara, Lapin yliopisto, Itä-Suomen ILPO -hanke

Kuvassa Timo Aarrevaara, Lapin yliopisto

Timo pureutui esityksessään malminetsinnän ilmiöön yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta ja tarkemmin aluetaloudellisesta näkökulmasta. Pohjois-Suomi on merkittävä tekijä kaivostoiminnassa, malminetsinään investoi Suomessa 50 yhtiötä vuositasolla 35-80 miljoonaa euroa. TUKES ei raportoi, mihin kaivostoiminnan investoinnit kohdistuvat. Suoria vaikutuksia voidaan arvioida.

Lapin yliopiston Prosoc -tutkimusryhmän tavoitteena on tuottaa tietoa malminetsintää koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon: suorat, välilliset ja sosiaaliset vaikutukset.

Kemijärven biojalostamon tulevat puunhankinnat sekä tuotteiden sivuvirrat: Harri Vatanen, Vataset Oy

Kuvassa Harri Vatanen, Vataset Oy

Harri Vatanen toimii Kemijärven biojalostamohankkeen pääasiallisena vetäjänä. Hän esitteli hankkeen biojalostamo hankkeen, jonka slogan on ”puhtaasti puusta”. Tavoitteena on olla maailman puhtain biojalostamo eli ei täytetä vain lakien ja asetusten vaatimia päästötavoitteita vaan enemmän. Asiat tehdään ympäristön, talouden ja kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden. Alueen asukkaille tulevaisuudessa, lapsenlapsille, jätetään muutakin kuin velat tai pilaantuneet vedet.

Ilmastoneutraali Suomi ja Lappi 2035 -webinaarin tallenne on nyt julkaistu!

Webinaarissa paneuduttiin eri näkökulmista keinoihin, joilla saavutetaan päästötavoitteet, joihin Suomi ja Lappi ovat sitoutuneet.

Webinaarin esitykset:

Lisää materiaaleja tulossa ensi tilassa.