Ilmastoneutraali Suomi ja Lappi 2035 – Miten saavutamme päästötavoitteet, joihin olemme sitoutuneet?

Webinaarimme keräsi koolle mukavan määrän yleisöä kuulemaan ajankohtaisista aiheista ilmasto- ja päästökysymyksiin liittyen. Tässä blogiartikkelissa tuodaan esille puhujien esityksiin liittyviä yleisön kysymyksiä ja kommentteja, jotka eivät ole kuultavana webinaaritallenteella.

Kuvassa KKH -hankkeen projektipäällikkö MIka Uitto
Kuvassa Kohti kestäviä hankintoja -hankkeen projektipäällikkö Mika Uitto.

Webinaarin järjestävän organisaation, Lapin Ammattikorkeakoulun Kohti kestäviä hankintoja -hankkeen projektipäällikkö Mika Uitto avasi tilaisuuden kertomalla KKH -hankkeen tarkoituksesta ja tavoitteista. Lapin liiton rahoittama KKH -hanke on useiden muiden hankkeiden kanssa todennut, että aluetalouteen ja vähähiilisyyteen voi vaikuttaa. KKH -hankkeen tavoite on tukea liiketoimintaa ja yhteisöjen kestävää kehitystä Lapin alueella. Matemaatikot ja taloustieteilijät ovat olleet mukana tekemässä laskelmia verkkotyökalun avulla suunniteltujen hankintojen aluetalousvaikutusten ja hiilidioksidipäästöjen arviointiin. Työkalun pilotointi edellyttää kuntapäättäjien ja yritysten mukaan saamista ja sitoutumista.


Maa- ja metsätalouden ilmastotavoitteet: Juha Marttila, MTK

Kuvassa Juha Marttila, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta

Juha Marttila MTK:sta puhui maa- ja metsätalouden ilmastotavoitteista. Juha otti esille mm. sen, miten maatalouden hiilensidonta lasketaan, päästöjen laskennan, elinkaarilaskelmat ja yritystason laskelmat ovat erilaisia kuin viralliset laskelmat. Maatilayrittäjät kritisoivat tapaa, jolla maatalouden päästöjä lasketaan, kun maatalouden sadon hiilensidonta nollataan laskelmissa. Näin on päätetty kansainvälisesti. Webinaariyleisöstä kommentoitiin esitystä:

”Muilla EU -mailla kuin Suomi, Ruotsi ja Saksa ei ole merkittävää metsäomaisuutta – tästä syystä heillä intressi laskea hiilinielut itselleen edukkaalla tavalla”

”Turve on todettu huoltovarmuuden osalta tärkeäksi energialähteeksi. Jos se mahdollisuus poistetaan huoltovarmuus heikkenee olennaisesti”.

”Myös Envitecpolis tekee Climate Check ilmastokartoituksia maatalouden osalta Pro Agrian rinnalla. Envitecpolis käyttää kansainvälistä Cool Farm tool työkalua laskennan pohjana. Me olemme Arla ssa lasketuttaneet jokaisen maitotilamme yksilöllisen hiilijalanjäljen. Pellon hiilensidontaa siinä ei ole huomioitu”

”CANEMURE- hiilineutraalius laskentatyökalut löytyvät netistä vapaaseen käyttöön niin kunta päättäjille kuin kelle tahansa kuntalaiselle”.

”Mitenkäs tuo biohiilen käyttö kasvualustana ja pellon lisäaineena? Sitoo hiiltä ja ravinteita. Voidaan tuottaa melkein mistä tahansa biomassasta. Onko selvitelty laajamittaista tuotantoa ja käyttöä?”

https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Tyokalut

​”Puuperäistä sellukuitua käyttöön”​

”Hiilenlaskennassa eurooppalaiset tuijottavat juuri tuon kuvion ”suomalaista romahdusta” – se on koko ajan syynissä”

”Luonnontilaisten metsien hiilipäästöistä ei ole olemassa tällä hetkellä tutkimustietoa, vaan se on pelkkä mutu”

​”Soiden ennallistaminen on metaanipäästöjen lähde aluksi- pitkällä aikajanalla yli 100 vuotta kääntyy neutraaliksi, joten ei pikaratkaisu kuten ei mikään muukaan luonnossa”


Metsän hiilen sidonta: Matti Toivonen, Green Carbon Finland Oy

Kuvassa Matti Toivonen, Green Carbon Finland Oy.

Green Carbon Finland Oy:n puheenjohtaja Matti Toivonen esitteli puheenvuorossaan organisaationsa toimintaa ja ratkaisuita hiilijalanjäljen hallintaan kuten hiilijalanjäljen tietopalveluita, kompensaatiohankkeita sekä viestinnän palveluita. Päästöjä pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja siihen päästään yhteistyöllä, jopa globaalilla tasolla. Yksin ei kukaan pysty ongelmaa ratkaisemaan. Päästöjen leikkaamiseen on muodostettu kaupallisia mekanismeja, joiden avulla pystytään toisaalta pienentämään päästöjä teknisillä keinoilla tai rahoittamalla sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät päästöjen syntymistä. Globaalista näkökulmasta, kansainvälisessä keskustelussa Kiina ja Intia ovat suurten päästömäärien tuottajia, mutta Suomessakin webinaariosallistujien läppärit on valmistettu Kiinassa. Kenen päästöistä on siis kysymys?

Yleisön kysymyksiä Matille:

Onko jatkuva kasvatus jatkossa ”uusi ” paras metsänhoitotapa + lannoitus kasvun kiihdytykseen?

  • Jatkuva kasvatus voi olla hyvä tapa jatkossa, en sanoisi että ”paras”. Tuon arviointi vaatii tutkimustietoa joka metsän hitaan kasvun takia saattaa viedä vuosia. Lisäksi kokonaislaskennassa pitää huomioida myös muut hiilensidontaan vaikuttavat ”hiilierät” esim. hakkuusta ja kuljetuksista aiheutuvat päästöt. Tähän tarvitaan lisää tietoa, jota LUKE mm. tuottaa.
  • Lisäksi mielestämme tarvitaan erilaisia tapoja sitoa hiiltä, eli sellaisia, jotka vaikuttavat nopeasti, kuten metsien lannoitus ja sellaisia, joiden vaikutus tulee pitempiaikaisesti kuten metsitys.

Onko luonnontilametsien hoito jollakin tasolla mahdollista, jotta hiilipäästäjä ei tule. Vai onko nämä suojeltu täysin?

  • Luonnontilaiset metsät on oma sektorinsa, joissa hiilensidonnan arviointi on paljon haasteellisempi sen monimuotoisuuden takia. Me emme ole niiden kanssa juurikaan olleet tekemisissä.

Minkälaiset vaikutukset metsänhoidolla on biodiversiteettiin ja miten sen vaikutuksia vähennetään?

  • metsänhoidon vaikutuksista biodiversiteettiin on vielä varsin vähän tietoa. Biodiversiteetin mittaamisen menetelmät ovat kehittyneet vasta viime vuosina niin, että vaikutuksia pystyttäisiin arvioimaan.

Avaatko Matti vielä tuota lannoitusasiaa hiilensidonnan näkökulmasta ? onko siitä tutkittua tietoa ?

  • ​Metsien lannoituksesta löytyy tutkittua tietoa 70- luvulta asti. Entinen metsäntutkimuskeskus ja nyt LUKE on sitä tuottanut jopa niin pitkälle, että meillä on käytössä LUKE:n laskentamalli, jolla voidaan tietylle metsäkiinteistölle laskea lannoituksen tuoma lisähiilensidontakyky. LUKElla on itseasiassa tietyn metsätyypin laskentamallit, jotka me olemme soveltaneet kiinteistötunnus/metsäkuvio tasolle.

Onko tuossa Luken mallissa mukana myös laskenta tilakohtaisesti? paljonko metsä sitoo hiiltä ilman toimenpiteitä eli mikä on ns. lähtötaso?

  • kyllä

Kommentti:

Uusi tulossa oleva metsätalouden rahoitusjärjestelmä 2023 alkaen https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162700

​Siinä huomioitu ilmasto ja biodiversiteetti nykytietämyksen mukaan. Mukana rahoitettavina toimenpiteinä mm. terveyslannoitukset, suometsien hoito, taimikoiden ja nuorten metsien hoito, joiden takana ilmastotavoitteet 


Kalkkiteollisuuden kiertotalousratkaisut: Veli-Matti Marttala, SMA Mineral Oy

Kuvassa Veli-Matti Marttala, SMA MIneral Oy

SMA MIneral Oy on vuonna 1932 perustettu perheyhtiö, jonka pääkonttori on Persbergissä, Ruotsissa. Tuotantoyksiköitä on Ruotsin ja Suomen lisäksi Norjassa, Virossa ja Bulgariassa. Yhtiön tuotteita ovat sen perusraaka-aine kalkkikivi, dolomiitti ja kolmantena kvartsi. Kaivoksissa syntyy myös sivukiveä, joka hyödynnetään. Tärkeimmät asiakkaat löytyvät terästeollisuudesta, kaivokset, sulattamot, infrarakentaminen, maatalous, ympäristöratkaisut, kuten jätevesien puhdistaminen. Veli-Matti kertoo esityksessään yhtiön kiertotalousratkaisuista ja hiilen sidonnan ratkaisuista.

Yleisön kysymyksiä Veli-Matille:

Minkälaisia uusia sivutuotteita on tuloillaan jätteen vähentämiseen liittyen?

  • Uusien tuotteiden osalta ajatuksia on ollut mm. pelletöinin suhteen, jolloin voisi esim. yhdistää sivutuotteita ja normituotteita ja samalla hyödyntää mahdollisuuksia pakata tuotteita vaikkapa suursäkkeihin. ja näin toimittaa tuotteita laajemmalle maantieteelliselle alueelle.

Onko uusiutuvia energialähteitä jatkossa tulossa teille enemmän ja mitä haasteita siinä on? Onko Power to X tavalla tuotetut polttoaineet tulossa teille jossakin vaiheessa?

  • Energialähteiden osalta haasteena on se, että olemassa oleviin kalkkiuuneihin energia tulee syöttää raaka-aineen eli kalkkikiven sekaan. Tällöin vaihtoehtona on erillinen kaasutuslaitos, jolloin polttoainelähde vaihtoehtoja on paljon.

Kestävän maankäytön toteuttamismuotoja: Jouko Karinen, Vahanen Environment Oy

Kuvassa Jouko Karisen esityksen aloitusdia

Jouko Karinen esitteli puheenvuorossaan kestävän maankäytön toteuttamismuotoja. Vahanen -yhtiöt on paitsi maanlaajuinen myös kansainvälinen yhtiö, joka tuottaa rakentamiseen liittyviä palveluita kuten ympäristökonsultointi, kuntotutkimukset ja rakennusfysiikka, kiinteistökonsultointi, rakennesuunnittelu, arkkitehtuuri, talotekniikka ja taloyhtiöpalvelut.

Vahanen Environment Oy on tytäryhtiö, jonka palveluita ovat ympäristöselvitykset, pilaantuneiden alueiden kunnostukset, vesistöhankkeet, elinkaariarviointi ja hiilijalanjälkilaskelmat, ympäristöriskien arviointi, jäte- ja sivumateriaalit ja kaivosten ympäristöasiat. Jouko kertoo esityksessään mm. kiviaineksen louhinnan ympäristövaikutuksista ja millaisilla toimenpiteillä päästöjen syntymistä voisi vähentää.  

Kuljetuskalusto täyteen – pakettitoimitusten älykäs yhdistely ympäristöeduksi: Leena Toivanen, Centria AMK, Likiruoka -hanke

Kuvassa Leena Toivanen, Centria AMK, Likiruoka -hanke

Leena Toivanen Centria Ammattikorkeakoulusta puhui kuljetuskaluston täyttämisestä yhdistäen niin Likiruoka kuin Vaste -hankkeen toimintoja. Joukkoistetun logistiikan ideana on avata logistiikka massoille toimijoita tarpeineen. Vaste -palvelualusta optimoi pakettiliikennettä niin, että paketti lähtee aina sen kuljettajan kyytiin, jonka reitille paketti osuu. Käytännössä kuljettajat, tuotteet ja palvelut tuodaan lähemmäs asiakasta. Ympäristönäkökulmasta kuljetustarpeet jaetaan tasan ja huomioidaan lyhin reitti.

Likiruoka -toimintamallissa kehitetään kauppapaikka, johon yrittäjät tuovat näkyville oman alueen tarjontaa, tällä erää ruokaa. Mallilla edistetään paikallista taloutta, paikallisten yritysten toimintaa ja maakuntien välistä yhteistyötä. Lisäksi mallilla vähennetään hiilidioksidipäästöjä samalla kustannustehokkuutta parantaen. Toimintamallin ehdoton hyöty on toimitusketjujen läpinäkyvyys.

Malminetsinnän talousvaikutukset, Timo Aarrevaara, Lapin yliopisto, Itä-Suomen ILPO -hanke

Kuvassa Timo Aarrevaara, Lapin yliopisto

Timo pureutui esityksessään malminetsinnän ilmiöön yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta ja tarkemmin aluetaloudellisesta näkökulmasta. Pohjois-Suomi on merkittävä tekijä kaivostoiminnassa, malminetsinään investoi Suomessa 50 yhtiötä vuositasolla 35-80 miljoonaa euroa. TUKES ei raportoi, mihin kaivostoiminnan investoinnit kohdistuvat. Suoria vaikutuksia voidaan arvioida.

Lapin yliopiston Prosoc -tutkimusryhmän tavoitteena on tuottaa tietoa malminetsintää koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon: suorat, välilliset ja sosiaaliset vaikutukset.

Kemijärven biojalostamon tulevat puunhankinnat sekä tuotteiden sivuvirrat: Harri Vatanen, Vataset Oy

Kuvassa Harri Vatanen, Vataset Oy

Harri Vatanen toimii Kemijärven biojalostamohankkeen pääasiallisena vetäjänä. Hän esitteli hankkeen biojalostamo hankkeen, jonka slogan on ”puhtaasti puusta”. Tavoitteena on olla maailman puhtain biojalostamo eli ei täytetä vain lakien ja asetusten vaatimia päästötavoitteita vaan enemmän. Asiat tehdään ympäristön, talouden ja kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden. Alueen asukkaille tulevaisuudessa, lapsenlapsille, jätetään muutakin kuin velat tai pilaantuneet vedet.

”Pellolta pöytään” -lähiruoan tuotannon hyviä käytänteitä

Lapin AMKin GRUDE – Green Rural Economy ja Kohti kestäviä hankintoja -hankkeet järjestivät yhdessä Lapin liiton Arctic Smartness konseptin kanssa Vihreä Lappi maailmankartalle – yhteisvoimin! -webinaarin 2.10.2020. Webinaari koostui lyhyistä alustuksista, asiantuntijapaneelikeskustelusta ja työpajaosuudesta. Työpajoissa etsittiin lappilaisia hyviä käytänteitä liittyen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman teemoihin. Webinaariosallistujat keskustelivat työpajaryhmissään luontomatkailun, lähiruokatuotannon, kestävän liikkumisen ja puhtaan energian kokonaisuuksista, jotka sisältyvät Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan omina strategioinaan tai strategianosina. Työpajojen kokonaisuuksia käsiteltiin edelleen yhteisten teemojen kautta, jotka olivat verkostoituminen ja yhteistyö, koulutus ja tutkimus, työllisyys, rahoitus, kilpailutus ja markkinointi. Tämä artikkeli keskittyy Pellolta pöytään työpajan -tuloksiin.

Artikkelin kirjoittajat, Lapin ammattikorkeakoulun projektisuunnittelijat Hanna-Mari Romakkaniemi ja Sini Yli-Suvanto jäsentävät artikkelissaan Lapin vihreän viikon webinaarin ”Pellolta pöytään” työpajatyöskentelyn sisältöjä ja tuloksia.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan tästä linkistä

Näkökulmia lähituotannon kestävyyteen

Lähituotannolla koetaan usein olevan erityistä arvoa – tuohan se tuloa ja työtä kotiseudulle. Onko lähituotanto kestävää tuotantoa, tuotetaanko lähellä vähemmällä enemmän? Tällaista yleistystä ei voi tehdä. Lähituotannon etuina pidetään muun muassa lyhempiä kuljetusmatkoja. Lähituotantoon liittyvät myös sosiaalisen kestävyyden ja aluekehittämisen teemat.  Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa ja EAKR-rahoitetussa (Vipuvoimaa EU:lta 2014 – 2020/ Lapin liitto) Kohti kestäviä hankintoja -hankkeessa pyritään edistämään lähituotantoa ja havainnollistamaan sen positiivisia vaikutuksia. Hankkeen työryhmän parissa on keskusteltu vilkkaasti lähituotantoon liittyvistä näkökulmista, joita avataan tässä artikkelissa.

Artikkelin kirjoittajat, Lapin AMKin KKH -hankkeen asiantuntijat projektisuunnittelija Pasi Satokangas, lehtori Sini Turpeenniemi ja projektipäällikkö Mika Uitto valottavat verkkolehti Lumenissa näkökulmia lähihankintojen kestävyyteen Lapissa.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan tästä linkistä

KKH -hankkeen projektipäällikön kirjoitus

Kohti kestäviä hankintoja -hanke esiteltiin Itä-Lapin elinkeinotiimille

Toukokuun alussa kokoontuneelle Itä-Lapin elinkeinotiiille esiteltiin Kohti kestäviä hankintoja hanketta. Tapahtumassa oli osallistujia kaikista Itä-Lapin kunnista.

Hankkeen tarkoituksen mukaisesti siinä toteutettavan työkalun kautta voidaan laskea hankintapäätösten vaikutuksia ympäristöön ja talouteen ja visualisoida ne useamman vuoden päähän. Työkalun kehitykseen olemme saaneet mukaan useita hankkeita, jotka keskittyvät hankintamenolajeittain hiilipäästöjen osalta isoimpiin. Nämä hankkeet keskittyvät mm. logistisiin ratkaisuihin, energiapuoleen ja elintarvikehankintoihin.

Hankkeen edetessä on käynyt selkeämmäksi se, että tarvitaan yhteinen alusta näiden hankkeiden tuloksille ja työkaluille ja sitä kohti edetään KKH -hankkeessa. Haluankin tässä kiittää kaikkia yhteistyöhankkeita ja -tahoja aktiivisesta osallistumisesta. Mitä enemmän näitä työkaluja saadaan samaan käyttöympäristöön niin sitä selkeämmin tuomme esille useat tarpeelliset näkökulmat näissä haasteellisissa kehityskohteissa ja saamme selkeän työkalun toteutettua kaikille, sen sijaan, että tarkasteltaisiin kymmentä erillistä osaa kerrallaan. Tämä sama huomio nousi esille myös Itä-Lapin elinkeinotiimiltä.

Vähähiiliset ratkaisut vaativat sekä uusia rohkeita hankepoliittisia ratkaisuja että isoja investointeja esimerkiksi keskuskeittiöiden, keskusvarastojen ja kalajalostamoiden suhteen ajatellen lähituotannon suurempaa hyödyntämistä ja logistiikan optimointia. Myös uusiutuvien energiamuotojen mahdollistamiseksi investoinnit tulevat olemaan isoja ja näissä pitää huomioida myös mm. vaikutukset matkailuun ja ympäristöön. Näillä sijoituksilla saavutetaan kuitenkin lisää sekä työllisyyttä, että verotuloja ja työkalun avulla voi laskea, milloin sijoitukset maksavat itsensä takaisin. Iin kunnan esimerkki tästä on loistava. Itä-Lapin elinkeinotiimi ymmärsi työkalun potentiaalin ja on hienoa, että pääsemme sitä yhdessä kehittämään hankkeen loppuvaiheessa, jotta osaamme huomioida kaiken tarpeellisen työkalun kehittämiseksi.

Olemme päättäneet hankehenkilökunnan kanssa, että näinä vaikeina aikoina emme lähde häiritsemään yrittäjiä hankkeeseen osallistumisen suhteen. Sen sijaan järjestämme ensin kaikille Lapin alueen elinkeinotiimeille webinaarin 26.5. ja toivomme siellä yhteistä keskustelua aiheesta millä keinoin saamme yrittäjiä työkalun käyttäjäkuntaan mahdollisimman laajasti ja mitkä kanavat ja ajankohta ovat oikeat tähän. Webinaarissa tullaan kuulemaan eri yhteistyöprojektien edustajia, asiantuntijoita ja Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntijaa. Linkki tapahtumaan tulee hankkeen nettisivuille ja se lähetetään eri toimijoille sähköpostitse. Toivon laajaa osallistumista tapahtumaan ja hyvää kevättä kaikille!

Terveisin,
Mika Uitto, projektipäällikkö
+358 (0)406 748 616
mika.uitto@lapinamk.fi
FrostBit Software Lab
Lapin AMK – Lapland University of Applied Sciences