”Pellolta pöytään” -lähiruoan tuotannon hyviä käytänteitä

Lapin AMKin GRUDE – Green Rural Economy ja Kohti kestäviä hankintoja -hankkeet järjestivät yhdessä Lapin liiton Arctic Smartness konseptin kanssa Vihreä Lappi maailmankartalle – yhteisvoimin! -webinaarin 2.10.2020. Webinaari koostui lyhyistä alustuksista, asiantuntijapaneelikeskustelusta ja työpajaosuudesta. Työpajoissa etsittiin lappilaisia hyviä käytänteitä liittyen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman teemoihin. Webinaariosallistujat keskustelivat työpajaryhmissään luontomatkailun, lähiruokatuotannon, kestävän liikkumisen ja puhtaan energian kokonaisuuksista, jotka sisältyvät Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan omina strategioinaan tai strategianosina. Työpajojen kokonaisuuksia käsiteltiin edelleen yhteisten teemojen kautta, jotka olivat verkostoituminen ja yhteistyö, koulutus ja tutkimus, työllisyys, rahoitus, kilpailutus ja markkinointi. Tämä artikkeli keskittyy Pellolta pöytään työpajan -tuloksiin.

Artikkelin kirjoittajat, Lapin ammattikorkeakoulun projektisuunnittelijat Hanna-Mari Romakkaniemi ja Sini Yli-Suvanto jäsentävät artikkelissaan Lapin vihreän viikon webinaarin ”Pellolta pöytään” työpajatyöskentelyn sisältöjä ja tuloksia.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan tästä linkistä

Näkökulmia lähituotannon kestävyyteen

Lähituotannolla koetaan usein olevan erityistä arvoa – tuohan se tuloa ja työtä kotiseudulle. Onko lähituotanto kestävää tuotantoa, tuotetaanko lähellä vähemmällä enemmän? Tällaista yleistystä ei voi tehdä. Lähituotannon etuina pidetään muun muassa lyhempiä kuljetusmatkoja. Lähituotantoon liittyvät myös sosiaalisen kestävyyden ja aluekehittämisen teemat.  Lapin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa ja EAKR-rahoitetussa (Vipuvoimaa EU:lta 2014 – 2020/ Lapin liitto) Kohti kestäviä hankintoja -hankkeessa pyritään edistämään lähituotantoa ja havainnollistamaan sen positiivisia vaikutuksia. Hankkeen työryhmän parissa on keskusteltu vilkkaasti lähituotantoon liittyvistä näkökulmista, joita avataan tässä artikkelissa.

Artikkelin kirjoittajat, Lapin AMKin KKH -hankkeen asiantuntijat projektisuunnittelija Pasi Satokangas, lehtori Sini Turpeenniemi ja projektipäällikkö Mika Uitto valottavat verkkolehti Lumenissa näkökulmia lähihankintojen kestävyyteen Lapissa.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan tästä linkistä

KKH -hankkeen projektipäällikön kirjoitus

Kohti kestäviä hankintoja -hanke esiteltiin Itä-Lapin elinkeinotiimille

Toukokuun alussa kokoontuneelle Itä-Lapin elinkeinotiiille esiteltiin Kohti kestäviä hankintoja hanketta. Tapahtumassa oli osallistujia kaikista Itä-Lapin kunnista.

Hankkeen tarkoituksen mukaisesti siinä toteutettavan työkalun kautta voidaan laskea hankintapäätösten vaikutuksia ympäristöön ja talouteen ja visualisoida ne useamman vuoden päähän. Työkalun kehitykseen olemme saaneet mukaan useita hankkeita, jotka keskittyvät hankintamenolajeittain hiilipäästöjen osalta isoimpiin. Nämä hankkeet keskittyvät mm. logistisiin ratkaisuihin, energiapuoleen ja elintarvikehankintoihin.

Hankkeen edetessä on käynyt selkeämmäksi se, että tarvitaan yhteinen alusta näiden hankkeiden tuloksille ja työkaluille ja sitä kohti edetään KKH -hankkeessa. Haluankin tässä kiittää kaikkia yhteistyöhankkeita ja -tahoja aktiivisesta osallistumisesta. Mitä enemmän näitä työkaluja saadaan samaan käyttöympäristöön niin sitä selkeämmin tuomme esille useat tarpeelliset näkökulmat näissä haasteellisissa kehityskohteissa ja saamme selkeän työkalun toteutettua kaikille, sen sijaan, että tarkasteltaisiin kymmentä erillistä osaa kerrallaan. Tämä sama huomio nousi esille myös Itä-Lapin elinkeinotiimiltä.

Vähähiiliset ratkaisut vaativat sekä uusia rohkeita hankepoliittisia ratkaisuja että isoja investointeja esimerkiksi keskuskeittiöiden, keskusvarastojen ja kalajalostamoiden suhteen ajatellen lähituotannon suurempaa hyödyntämistä ja logistiikan optimointia. Myös uusiutuvien energiamuotojen mahdollistamiseksi investoinnit tulevat olemaan isoja ja näissä pitää huomioida myös mm. vaikutukset matkailuun ja ympäristöön. Näillä sijoituksilla saavutetaan kuitenkin lisää sekä työllisyyttä, että verotuloja ja työkalun avulla voi laskea, milloin sijoitukset maksavat itsensä takaisin. Iin kunnan esimerkki tästä on loistava. Itä-Lapin elinkeinotiimi ymmärsi työkalun potentiaalin ja on hienoa, että pääsemme sitä yhdessä kehittämään hankkeen loppuvaiheessa, jotta osaamme huomioida kaiken tarpeellisen työkalun kehittämiseksi.

Olemme päättäneet hankehenkilökunnan kanssa, että näinä vaikeina aikoina emme lähde häiritsemään yrittäjiä hankkeeseen osallistumisen suhteen. Sen sijaan järjestämme ensin kaikille Lapin alueen elinkeinotiimeille webinaarin 26.5. ja toivomme siellä yhteistä keskustelua aiheesta millä keinoin saamme yrittäjiä työkalun käyttäjäkuntaan mahdollisimman laajasti ja mitkä kanavat ja ajankohta ovat oikeat tähän. Webinaarissa tullaan kuulemaan eri yhteistyöprojektien edustajia, asiantuntijoita ja Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntijaa. Linkki tapahtumaan tulee hankkeen nettisivuille ja se lähetetään eri toimijoille sähköpostitse. Toivon laajaa osallistumista tapahtumaan ja hyvää kevättä kaikille!

Terveisin,
Mika Uitto, projektipäällikkö
+358 (0)406 748 616
mika.uitto@lapinamk.fi
FrostBit Software Lab
Lapin AMK – Lapland University of Applied Sciences